Lumen tuoksua Victoriassa

On matkamme viimeinen päivä Victoriassa. Huomenna on vuorossa paluu kotiin. Aika on vilahtanut salamavauhtia.

Viime päivinä puheenaiheena täällä on ollut sää. Marraskuut eivät yleensä Victoriassa ole lainkaan lumisia, eikä miinuslukemia ainakaan päiväsaikaan nähdä.

Esimerkiksi viime talvena Victoriassa ei satanut lunta lainkaan, kertoo Edmontonista Victoriaan eläkepäiviään viettämään tullut naapurinmies. Nyt on kuitenkin ollut toisin. Viikonloppuna oli kunnon lumimyräkkä ja ensi yöksi odotetaan taas lumisadetta. Sääliksi käy Beacon Hill Parkin palmuja.

Tänään olemme lähinnä pakkailleet ja siivoilleet. Pesin myös pari koneellista pyykkiä, jottei sitten heti kotona tarvitsisi. Vuokraemäntämme Joankin pistäytyi. Helvi-täti Torontosta soitti ja Vickie pirautti Kelownasta.

Eilen kävimme Tuomaksen kanssa leikkimässä avoimessa leikkiryhmässä Michigan Streetillä. Olemme käyneet siellä muutaman kerran, Tuomas tykkää leikkiä siellä junaradalla ja leikkikeittiöllä.

Siellä myös tarjoillaan lapsille ilmainen välipala eli vettä, paloiteltuja hedelmiä ja juustoa sekä täysjyväkeksejä. Lopuksi on yhteinen laululeikkituokio.

Victorian aika on ollut siinä mielessä erilaista kuin Ithacan aika neljä vuotta sitten, että tänne on ollut helppo sulautua. Tuntuu jo, kuin oikeastaan asuisi täällä.

Ehkäpä lapsen kanssa on ollut helpompi integroitua. Ja asuinpaikkakin on sellainen "aikuisten oikeesti", eikä opiskelijakämppä keskellä kampusta.

Olen tehnyt asioita, joita muutenkin tekisin ja tietenkin paljon muutakin. Olemme Panun ja Tuomaksen kanssa matkustelleet paljon viikonloppuisin ja käyttäneet siinä mielessä tilanteen hyödyksemme.

Tuomas on tietysti muuttunut eniten, sillä pojalle on tullut rutkasti pituutta. Pikkumies on myös jatkuvasti oppinut uusia juttuja, kuten vaikka seisomaan päällään tai avaamaan jääkaapin oven ja tietenkin sanomaan "bye-bye mama".

Terveisin täältä Victoriasta,

Riikka, Panu ja Tuomas.