Vauvarokkia, perhosia ja matkasuunnitelmia

Tuomas istuu sylissäni, ja kuuntelen Spotifystä 80-luvun rockia ja poppia. Toisenlaista rockia oli perjantaina aamupäivällä, kun olimme Tuomaksen kanssa paikallisen kansalaisopiston muskarissa "Baby Rockissa" kuten he itse sitä kutsuvat.

Muskari täällä on hyvin samanlainen kuin muskari kotona Helsingissä. Paitsi tietysti, että laulut ovat englanniksi. Ja Tuomaksen kanssa on välillä yhtä noloa kuin Myllypuron MLL:n muskarissakin. Muut istuvat kiltisti äitiensä, isiensä (1 kpl), isoäitiensä (2 kpl) ja lastenhoitajiensa (1 kpl) sylissä, kun Tuomas voi pompata tanssimaan keskelle rinkiä tai "soittamaan" kitaraa yhdessä kitaraa soittavan muskariopen kanssa. Tai sitten Tuomas menee kokeilemaan, olisiko luokkahuoneen ovi mahdollisesti auki ja pääsisikö sieltä karkuun. Tai aukeaisiko tuo pianon kansi...

Tässäpä yksi laululeikki, jota me joka perjantai leikimme. Se kertoo kirpusta, joka kiipeää varpaasta ihan päälaelle asti:

On my toe there is a flea,

Now he’s climbing up on me,

Past my stomach, past my nose,

On my head where my hair grows.

On my head there is a flea
Now he’s climbing down on me,

Past my stomach,

past my knee,

On my toe,

Take THAT, you flea! (tässä kohdassa sitten lätkitään varpaita...)

Perjantaina illalla oli vuorossa pyykinpesua. Yleensä pyykki on Tuomaksen vaatteita tai Panun lenkkivaatteita. Pyykkäys täällä meidän talossa tapahtuu alhaalla kellarissa, jossa on päältäladattava pesukone ja iso kuivausrumpu.

Vuokraemäntä on bisnesnaisena pistänyt pesukoneen ja kuivausrummun kolikoilla toimiviksi. Jossain huuhtelun alkupäässä pitäisi sitten laittaa koneeseen huuhteluainetta, ja en minä tietenkään jaksa seisoa siellä katsomassa, että koska se tapahtuu. Niinpä huuhteluainepullo on edelleen lähes täynnä. Eipä tuo kai mitään haittaa.

Tänään lauantaina vuokrasimme auton ja kävimme Butterfly Gardensissa eli perhospuutarhassa, joka sijaitsee Victorian pohjoispuolella noin 20 minuutin ajomatkan päässä. Puutarha oli sisätiloissa ja siellä oli trooppisen kosteaa.
Perhosista kaiketi kaunein oli Blue Morpho - valtavan iso sininen perhonen, mutta hyvin vaikea kuvattava. Se ei viihtynyt hetkeäkään paikallaan, paitsi siivet suljettuna. Silloin näkyivät siipien suuret silmät, mutta väri olikin siipien alapuolella ruskea.
Tuomasta kiinnostivat perhosten lisäksi puutarhan vesiputoukset ja purot. Olihan siellä myös pari flamingoa ja värikkäitä kaloja ja papukaijoja.

Huomenna menemme kannustamaan Panua tämän juostessa Victorian maratonia. Maraton juostaan ihan asuntomme läheltä. Sää ei onneksi näytä olevan ihan yhtä sateinen kuin tänään, vaan ennusteen mukaan 17 astetta ja puolipilvistä, aamulla ehkä hieman sadekuuroja.

Ensi viikon lopulla aiomme lähteä Vancouverin saaren länsiosaan Tofinoon, jota ihan kaikki paikalliset kehuvat "sinne teidän pitää mennä".

Siellä on upeaa rantaa silmänkantamattomiin ja paikka olisi sellaisen aktiivisen ulkoilmaihmisen paratiisi. Ikävä kyllä, montaa asiaa (melontaa, kalastusta, surffausta, haastavia vaelluksia, karhuretkiä yms) ei ole niin hyvä toteuttaa Tuomaksen kanssa. Ehkä me sitten vain otamme rennosti ja sadesään sattuessa luemme yhdessä Lorutoukka-kirjaa.